CERAD – Kognitiivinen tehtäväsarja

CERAD-projekti, The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease, on Yhdysvalloissa vuonna 1986 aloitettu hanke, jonka tarkoituksena on ollut yhtenäistää Alzheimerin taudin tutkimuksen kliinisiä, neuropsykologisia, kuvantamiseen liittyviä ja neuropatologisia menetelmiä. Neuropsykologian osalta tarkoitus oli kehittää ja standardoida lyhyt mutta riittävän kattava ja luotettava tehtäväsarja Alzheimer-potilaiden kognitiivisten häiriöiden arviointiin ja seurantaan.

CERADin kognitiivisesta tehtäväsarjasta on muokattu suomenkielinen versio. Tehtävien esittämiseen tarvittava välineistö esitysohjeineen julkaistiin vuonna 1999 ja uudistettu versio 2010. Myös ruotsin- ja vironkielinen sekä viittomakielinen versio on olemassa. Tehtäväsarja on tarkoitettu pääasiassa perusterveydenhuollon arviointimenetelmäksi iäkkäiden henkilöiden muistihäiriöiden ja dementian ensivaiheen tutkimuksissa.

Lue lisää vuonna 2010 julkaistuista suomalaisista normeista täältä.

 

AJANKOHTAISTA

Muisti ja työelämä

Työelämän kognitiiviset vaatimukset ja henkiset kuormitustekijät ovat kasvaneet ja samalla suuri joukko työikäisistä kokee muistin ja keskittymisen vaikeuksia. Työterveyshuolto on keskeisessä roolissa kun työikäisten kognitiivisen oireilun taustalla olevia syitä selvitetään. Tyypillisesti työikäisten kokemien kognitiivisten oireiden taustalla on hoidettavissa olevia syitä, kuten mielialatekijät, erilaiset unihäiriöt, tai työuupumus, mutta myös harvinaisemmat syyt kuten nuorella iällä alkavat muistisairaudet olisi kyettävä tunnistamaan työterveyshuollossa. CERAD-työryhmälle on tullut kyselyjä tehtäväsarjan käytettävyydestä työterveyshuollossa ja työikäisillä asiakkailla. Juuri valmistuneessa Työterveyslaitoksen Työikäisten muisti –tutkimushankkeessa selvitettiin työikäisten kokemia kognitiivisia oireita ja niiden taustalla olevia tekijöitä, sekä näiden kaikkien yhteyksiä kognitiivisissa testitehtävissä suoriutumiseen. Tutkimuksessa käytetyt testimenetelmät olivat tuntuvasti CERAD-testejä vaativampia, mutta siitä huolimatta niiden yhteydet koettuihin kognitiivisiin ja kliinisiin oireisiin jäivät hyvin heikoiksi. Tutkimuksessa validoitu Työssä muistaminen –kysymyssarja sen sijaan osoittautui lupaavaksi menetelmäksi haittaavista kognitiivisista oireista kärsivien työntekijöiden tunnistamisessa. https://www.tsr.fi/meneillaan-olevat-hankkeet/hanke?h=113260. Tulosten perusteella CERAD:n kaltaiset yksittäiset seulontatyyppiset testit eivät ole erityisen hyödyllisiä työikäisten kognitiivisten oireiden tyypillisimpien taustasyiden erotusdiagnostiikassa.

CERAD-tehtäväsarjan käytössä on ensisijaista muutoinkin huomata, että se on lähtökohtaisesti tarkoitettu iäkkäiden ihmisten muistisairauksien seulontamenetelmäksi. Alun perin 1999 julkaistuna muistisairauden seulontakäytön ikärajaksi esitettiin 55 vuotta, minkä 2010 julkaistussa uudistuksessa korostettiin olevan matala, koska käytettävissä oleva normisto pohjaa 63-80 -vuotiaiden aineistoon. CERAD-tehtäväsarja on herkkä menetelmä erityisesti tyypillisen Alzheimerin taudin (AT) tunnistamisessa ja suomalaiset normit tukevat sen käyttöä muistisairauksien seulonnassa yli 60-vuotiailla. Etenkin alle 60-vuotiaiden kohdalla CERAD:n käyttöön on suhtauduttava varovaisesti. CERAD:n seulontaan suositeltujen katkaisurajojen perusteella normaali tulos ei alle 60-vuotiailla sulje pois kognitiivisia häiriöitä tai alkavan muistisairauden mahdollisuutta. Neuropsykologinen tutkimus on alle 60-vuotiailla ensisijainen vaihtoehto muistisairausepäilyyn liittyvissä kysymyksissä, sillä nuorella iällä alkavissa muistisairauksissa kognitiivinen oirekuva on alkuvaiheessa usein lievä tai epätyypillinen, eivätkä perinteiset seulontatestit ole herkkiä näiden tunnistamisessa. Lisäksi on tärkeää huomata, että muut muistisairaudet, esimerkiksi frontotemporaaliset degeneraatiot, alkavat tyypillisesti nuoremmalla iällä, ja näiden tunnistamisessa CERAD ei ole erityisen herkkä. Usein muistioireen taustalla alle 60-vuotiaalla on muistisairauden sijaan muu hoidettavissa oleva syy, joka tulisi selvittää ja hoitaa. Työikäisellä tulee arvioida myös oireiden vaikutusta työssä selviämiseen, ja suppeutensa ja tulkintatapansa vuoksi CERAD ei sovellu tällaiseen arviointiin. On myös tärkeää huomioida, että CERAD tehtäväsarja ei ole tarkoitettu mihinkään muuhun käyttötarkoitukseen kuin muistisairausepäilyn arviointiin.


Uusia tutkimustuloksia

Vuonna 2017 valmistui kaksi väitöskirjaa, joissa molemmissa CERAD:n käyttö oli tutkimuskohteena. Teemu Paajasen väitöskirjassa selvitettiin CERAD tehtäväsarjan ja automaattisen magneettikuvantamisen toimivuutta lievän kognitiivisen heikentymän (MCI) ja prodromaalin Alzheimerin taudin (AT) tunnistamisessa isossa eurooppalaisessa seuranta-aineistossa. Tutkimuksen perusteella CERAD:sta laskettavat kokonaispistemäärät osoittautuivat yksittäisiä osatehtäviä ja Mini-Mental State Examination (MMSE) -testiä tarkemmiksi MCI:n ja prodromaalin AT:n tunnistamisessa. CERAD:n kokonaispistemäärät olivat lisäksi yhteydessä varhaisen AT:iin liittyviin aivokuoren muutoksiin, mikä tukee pistemäärien biologista validiteettia varhaiseen AT:iin liittyvien kognitiivisten muutosten seulonnassa ja seurannassa.

Noora-Maria Suhosen väitöskirjassa CERAD-tehtäviä käytettiin osana laajempaa tehtäväsarjaa ja yhdessä artikkelissa arvioitiin CERAD-tehtäväsarjan soveltuvuutta etenkin otsa-ohimolohkorappeumaa sairastaviin. Otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavat suoriutuivat CERAD-tehtäväsarjassa AT:ia sairastavia heikommin kielellisen sujuvuuden tehtävässä. AT:ia sairastavien suoriutuminen oli puolestaan heikompaa viivästetyn palautuksen osioissa. Kokonaisuutena arvioiden tehtäväsarjan kyky erotella näitä potilasryhmiä toisistaan oli kuitenkin rajallinen. Väitöstutkimuksen tulokset korostavat laajan neuropsykologisen tutkimuksen ja käyttäytymisen muutosten järjestelmällisen arvioinnin merkitystä otsa-ohimolohkorappeumien diagnostiikassa. Käyttäytymisen ja luonteen muutoksia kartoittava FBI-mod -läheiskysely todettiin hyödylliseksi otsa-ohimolohkodementian tunnistamisessa.

Viime vuonna valmistuneessa Minna Aleniuksen pro gradu -työssä käsiteltiin Terveys 2011 -tutkimuksessa mukana olleita kahta CERAD-tehtävää (kielellinen sujuvuus, sanalista). Työn pohjalta tehty käsikirjoitus lähetetään kansainväliseen lehteen arvioitavaksi julkaisua varten. Lisäksi laajasta kansallisesta THL:n aineistosta on tarkoitus analysoida päivitettyä normiaineistoa 60-77 -vuotiaille tulevan ja ensi vuoden aikana.