CERAD – Kognitiivinen tehtäväsarja

CERAD-projekti, The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease, on Yhdysvalloissa vuonna 1986 aloitettu hanke, jonka tarkoituksena on ollut yhtenäistää Alzheimerin taudin tutkimuksen kliinisiä, neuropsykologisia, kuvantamiseen liittyviä ja neuropatologisia menetelmiä. Neuropsykologian osalta tarkoitus oli kehittää ja standardoida lyhyt mutta riittävän kattava ja luotettava tehtäväsarja Alzheimer-potilaiden kognitiivisten häiriöiden arviointiin ja seurantaan.

CERADin kognitiivisesta tehtäväsarjasta on muokattu suomenkielinen versio. Tehtävien esittämiseen tarvittava välineistö esitysohjeineen julkaistiin vuonna 1999 ja uudistettu versio 2010. Myös ruotsin- ja vironkielinen sekä viittomakielinen versio on olemassa. Tehtäväsarja on tarkoitettu pääasiassa perusterveydenhuollon arviointimenetelmäksi iäkkäiden henkilöiden muistihäiriöiden ja dementian ensivaiheen tutkimuksissa.

Lue lisää vuonna 2010 julkaistuista suomalaisista normeista täältä.

 

AJANKOHTAISTA

Uusia tutkimustuloksia

Vuonna 2017 valmistui kaksi väitöskirjaa, joissa molemmissa CERAD:n käyttö oli tutkimuskohteena. Teemu Paajasen väitöskirjassa selvitettiin CERAD tehtäväsarjan ja automaattisen magneettikuvantamisen toimivuutta lievän kognitiivisen heikentymän (MCI) ja prodromaalin Alzheimerin taudin (AT) tunnistamisessa isossa eurooppalaisessa seuranta-aineistossa. Tutkimuksen perusteella CERAD:sta laskettavat kokonaispistemäärät osoittautuivat yksittäisiä osatehtäviä ja Mini-Mental State Examination (MMSE) -testiä tarkemmiksi MCI:n ja prodromaalin AT:n tunnistamisessa. CERAD:n kokonaispistemäärät olivat lisäksi yhteydessä varhaisen AT:iin liittyviin aivokuoren muutoksiin, mikä tukee pistemäärien biologista validiteettia varhaiseen AT:iin liittyvien kognitiivisten muutosten seulonnassa ja seurannassa.

Noora-Maria Suhosen väitöskirjassa CERAD-tehtäviä käytettiin osana laajempaa tehtäväsarjaa ja yhdessä artikkelissa arvioitiin CERAD-tehtäväsarjan soveltuvuutta etenkin otsa-ohimolohkorappeumaa sairastaviin. Otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavat suoriutuivat CERAD-tehtäväsarjassa AT:ia sairastavia heikommin kielellisen sujuvuuden tehtävässä. AT:ia sairastavien suoriutuminen oli puolestaan heikompaa viivästetyn palautuksen osioissa. Kokonaisuutena arvioiden tehtäväsarjan kyky erotella näitä potilasryhmiä toisistaan oli kuitenkin rajallinen. Väitöstutkimuksen tulokset korostavat laajan neuropsykologisen tutkimuksen ja käyttäytymisen muutosten järjestelmällisen arvioinnin merkitystä otsa-ohimolohkorappeumien diagnostiikassa. Käyttäytymisen ja luonteen muutoksia kartoittava FBI-mod -läheiskysely todettiin hyödylliseksi otsa-ohimolohkodementian tunnistamisessa.

Viime vuonna valmistuneessa Minna Aleniuksen pro gradu -työssä käsiteltiin Terveys 2011 -tutkimuksessa mukana olleita kahta CERAD-tehtävää (kielellinen sujuvuus, sanalista). Työn pohjalta tehty käsikirjoitus lähetetään kansainväliseen lehteen arvioitavaksi julkaisua varten. Lisäksi laajasta kansallisesta THL:n aineistosta on tarkoitus analysoida päivitettyä normiaineistoa 60-77 -vuotiaille tulevan ja ensi vuoden aikana.