CERAD – Kognitiivinen tehtäväsarja
Historia
CERAD-projekti, The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease, oli Yhdysvalloissa vuonna 1986 aloitettu hanke, jonka tarkoituksena oli yhtenäistää Alzheimerin taudin tutkimuksen kliinisiä, neuropsykologisia, neuropatologisia ja kuvantamiseen liittyviä menetelmiä. Neuropsykologian osalta tarkoitus oli kehittää ja standardoida lyhyt mutta riittävän kattava ja luotettava tehtäväsarja Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden kognitiivisten häiriöiden arviointiin ja seurantaan.
CERADin kognitiivisesta tehtäväsarjasta on muokattu suomenkielinen versio. Tehtävien esittämiseen tarvittava välineistö esitysohjeineen julkaistiin vuonna 1999 ja uudistettu versio 2010. Myös ruotsin- ja vironkielinen sekä viittomakielinen versio on olemassa. Tehtäväsarja on tarkoitettu pääasiassa perusterveydenhuollon arviointimenetelmäksi iäkkäiden henkilöiden muistihäiriöiden ja etenevien aivorappeumasairauksien epäilyjen ensivaiheen tutkimuksissa.
Viimeisimmäksi tehtäväsarjaa on päivitetty ja katkaisurajoja tarkennettu vuonna 2023. Lue lisää tästä päivityksestä Suomen Lääkärilehdessä julkaistusta artikkelista:
Hallikainen I, Alenius M, Hokkanen L, Karrasch M, Krüger J, Ngandu T, Paajanen T, Rosenvall A, Suhonen N, Hänninen T. CERAD-tehtäväsarjaan koulutustason huomioivat katkaisurajat ja kokonaispistemäärä käyttöön. Suom Lääkäril 2023; 78 : e35809 www.laakarilehti.fi/e35809 (Julkaistu 27.4.2023)
Vuonna 2025 julkaistiin CERADn yhtenäiset suomen- ja ruotsinkieliset testilomakkeet ja käsikirjat, jotka pohjautuvat vuoden 2023 tehtäväsarjan päivitykseen. Aiemmin mukana ollut MMSE-testi ei enää kuulu suomalaiseen CERADiin.
CERAD TEHTÄVÄSARJA ON PÄIVITETTY SYKSYN 2023 AIKANA!
Mitä uutta?
Katkaisurajat on päivitetty uusimpaan tutkimustietoon pohjautuen. Katkaisurajat erikseen matalammin ja korkeammin koulutetuille henkilöille.
Vaihtoehtoiset sanalistat ja kuviot hyödynnettäväksi, mikäli uusintatestausta on tarve tehdä tavanomaista lyhyemmällä välillä.
Lomake uudistettu sisältäen päivitetyt katkaisurajat yksittäisten testien lisäksi myös kokonaispistemäärälle. Tutkimusvälineet-kirja uudistettu sisältämään lisämateriaalit (A-versiossa alkuperäiset osatehtävät ja B-versiossa vaihtoehtoiset sanalistat ja kuviot). Käsikirja päivitetty uusimman tutkimustiedon pohjalta.
Mikä ei muutu?
Tehtäväsarjan esittäminen asiakkaalle kuten ennenkin. Vanhaa tutkimusvälineet-kirjaa on mahdollista edelleen käyttää.
Milloin?
Materiaalit ovat nyt tilattavissa (tarkemmat tiedot Tilaukset-kohdassa)! Painamme ja postitamme koko ajan, pahoittelemme mahdollista ruuhkaa.
_____________________________________________________________________________
Kun asiakkaan äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi?
Muutaman viime vuoden aikana Suomen Alzheimer-tutkimusseura on saanut useita kyselyitä mahdollisuudesta käyttää Cerad-tehtäväsarjaa muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Seura ylläpitää vain suomen- ja ruotsinkielisiä materiaaleja.
Tehtäväsarjan alkuperäistä englanninkielistä versiota ylläpitävän National Alzheimer’s Coordinating Centerin internet-sivujen kautta on ilmeisesti mahdollista tilata testin englanninkielistä versiota ja saman sivuston kautta löytyy tietoa myös muiden maiden käännöksistä.
On keskeistä huomioida, että kognitiivisia toimintoja arvioivia testejä tulisi tehdä kielellä, jonka sekä asiakas että työntekijä hallitsevat hyvin. Suomessa käytössä olevat raja-arvot on määritelty suomenkielisellä materiaalilla Suomessa asuville henkilöille. Eri maiden versioissa raja-arvoihin voi vaikuttaa sekä kieli että kulttuuriset tekijät. Viime vuosina tulkin käyttö terveydenhuollon palveluissa on yleistynyt. Koska CERAD-tehtäväsarjassa painottuu kielellinen materiaali, sen käyttö on haastavaa tulkin välityksellä ja erilaisesta kulttuuritaustasta tulevalle henkilölle. Tällöin muistivaikeuksien arvioinnissa korostuukin haastattelemalla saatu tieto arjessa näkyvistä kognitiivisista vaikeuksista ja toimintakyvyn muutoksista.
Muisti ja työelämä
Työelämän kognitiiviset vaatimukset ja henkiset kuormitustekijät ovat kasvaneet ja samalla suuri joukko työikäisistä kokee muistin ja keskittymisen vaikeuksia. Työterveyshuolto on keskeisessä roolissa kun työikäisten kognitiivisen oireilun taustalla olevia syitä selvitetään. Tyypillisesti työikäisten kokemien kognitiivisten oireiden taustalla on hoidettavissa olevia syitä, kuten mielialatekijät, erilaiset unihäiriöt, tai työuupumus, mutta myös harvinaisemmat syyt kuten nuorella iällä alkavat muistisairaudet olisi kyettävä tunnistamaan työterveyshuollossa. CERAD-työryhmälle on tullut kyselyjä tehtäväsarjan käytettävyydestä työterveyshuollossa ja työikäisillä asiakkailla. Työterveyslaitoksen Työikäisten muisti –tutkimushankkeessa selvitettiin työikäisten kokemia kognitiivisia oireita ja niiden taustalla olevia tekijöitä, sekä näiden kaikkien yhteyksiä kognitiivisissa testitehtävissä suoriutumiseen. Tutkimuksessa käytetyt testimenetelmät olivat tuntuvasti CERAD-testejä vaativampia, mutta siitä huolimatta niiden yhteydet koettuihin kognitiivisiin ja kliinisiin oireisiin jäivät hyvin heikoiksi. Tutkimuksessa käytetty Työssä muistaminen –kysymyssarja osoittautui lupaavaksi menetelmäksi haittaavista kognitiivisista oireista kärsivien työntekijöiden tunnistamisessa. Tulosten perusteella CERAD:n kaltaiset yksittäiset seulontatyyppiset testit eivät ole erityisen hyödyllisiä työikäisten kognitiivisten oireiden tyypillisimpien taustasyiden erotusdiagnostiikassa.
CERAD-tehtäväsarjan käytössä on ensisijaista muutoinkin huomata, että se on lähtökohtaisesti tarkoitettu iäkkäiden ihmisten muistisairauksien seulontamenetelmäksi. Alun perin 1999 julkaistuna muistisairauden seulontakäytön ikärajaksi esitettiin 55 vuotta, minkä 2010 julkaistussa uudistuksessa korostettiin olevan matala, koska käytettävissä oleva normisto pohjaa 63-80 -vuotiaiden aineistoon. CERAD-tehtäväsarja on herkkä menetelmä erityisesti tyypillisen Alzheimerin taudin (AT) tunnistamisessa ja suomalaiset normit tukevat sen käyttöä muistisairauksien seulonnassa yli 60-vuotiailla. Etenkin alle 60-vuotiaiden kohdalla CERAD:n käyttöön on suhtauduttava varovaisesti. CERAD:n seulontaan suositeltujen katkaisurajojen perusteella normaali tulos ei alle 60-vuotiailla sulje pois kognitiivisia häiriöitä tai alkavan muistisairauden mahdollisuutta. Neuropsykologinen tutkimus on alle 60-vuotiailla ensisijainen vaihtoehto muistisairausepäilyyn liittyvissä kysymyksissä, sillä nuorella iällä alkavissa muistisairauksissa kognitiivinen oirekuva on alkuvaiheessa usein lievä tai epätyypillinen, eivätkä perinteiset seulontatestit ole herkkiä näiden tunnistamisessa. Lisäksi on tärkeää huomata, että muut muistisairaudet, esimerkiksi otsa-ohimolohkorappeumat (FTD), alkavat tyypillisesti nuoremmalla iällä, ja näiden tunnistamisessa CERAD ei ole erityisen herkkä. Usein muistioireen taustalla alle 60-vuotiaalla on muistisairauden sijaan muu hoidettavissa oleva syy, joka tulisi selvittää ja hoitaa. Työikäisellä tulee arvioida myös oireiden vaikutusta työssä selviämiseen, ja suppeutensa ja tulkintatapansa vuoksi CERAD ei sovellu tällaiseen arviointiin. On myös tärkeää huomioida, että CERAD tehtäväsarja ei ole tarkoitettu mihinkään muuhun käyttötarkoitukseen kuin muistisairausepäilyn arviointiin.
Tutkimustuloksia
Vuonna 2025 julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa saatiin tietoa CERADin sanalistatehtävien ja kokonaispistemäärän katkaisurajoista väestöpohjaisessa aineistossa iäkkäillä henkilöillä, joilla ei ollut todettua muistisairautta tai muuta kognitioon vaikuttavaa sairautta. Sanalistan oppimisessa poikkeavia tuloksia oli lähes kolmanneksella osallistujista ja sanalistan viivästetyssä mieleenpalautuksessa lähes puolella. CERAD-kokonaispistemäärässä alle katkaisurajan olevia tuloksia nähtiin kuitenkin vain noin 10 %:lla.
Nykyiset 2023 CERAD-katkaisuraja-arvot perustuvat Minna Aleniuksen vuonna 2023 julkaistun väitöskirjan aineistoon THL:n SAAMS-tutkimuksessa. Väitöksen CERAD:iin liittyvät päätulokset olivat seuraavat: 1) uudet koulutuskorjatut katkaisurajat tunnistivat selvästi paremmin varhaisvaiheen AT-ryhmän kontrolleista kuin korjaamattomat uudet tai edelliset katkaisurajat ja 2) kokonaispistemäärät erottelivat parhaiten, paremmin kuin mikään yksittäinen osatehtävä, varhaisvaiheen AT-ryhmän kontrolleista.
Vuonna 2017 valmistui kaksi väitöskirjaa, joissa molemmissa CERAD:n käyttö oli tutkimuskohteena. Teemu Paajasen väitöskirjassa selvitettiin CERAD tehtäväsarjan ja magneettikuvantamisen toimivuutta lievän kognitiivisen heikentymän (MCI) ja prodromaalin Alzheimerin taudin (AT) tunnistamisessa isossa eurooppalaisessa seuranta-aineistossa. Tutkimuksen perusteella CERAD:sta laskettavat kokonaispistemäärät osoittautuivat yksittäisiä osatehtäviä ja Mini-Mental State Examination (MMSE) -testiä tarkemmiksi MCI:n ja prodromaalin AT:n tunnistamisessa. CERAD:n kokonaispistemäärät olivat lisäksi yhteydessä varhaisen AT:iin liittyviin aivokuoren muutoksiin, mikä tukee pistemäärien biologista validiteettia varhaisessa Alzheimerin taudissa.
Noora-Maria Suhosen väitöskirjassa CERAD-tehtäviä käytettiin osana laajempaa tehtäväsarjaa ja yhdessä artikkelissa arvioitiin CERAD-tehtäväsarjan soveltuvuutta etenkin otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavilla. Otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavat suoriutuivat CERAD-tehtäväsarjassa AT:ia sairastavia heikommin kielellisen sujuvuuden tehtävässä. AT:ia sairastavien suoriutuminen oli puolestaan heikompaa viivästetyn mieleenpalautuksen osioissa. Kokonaisuutena arvioiden tehtäväsarjan kyky erotella näitä potilasryhmiä toisistaan oli kuitenkin rajallinen. Väitöstutkimuksen tulokset korostavat laajan neuropsykologisen tutkimuksen ja käyttäytymisen muutosten järjestelmällisen arvioinnin merkitystä otsa-ohimolohkorappeumien diagnostiikassa. Käyttäytymisen ja luonteen muutoksia kartoittava FBI-mod -läheiskysely todettiin hyödylliseksi otsa-ohimolohkodementian tunnistamisessa.
Meneillään olevat tutkimukset
THL:n SAAMS-tutkimuksen 2. vaiheessa tutkimuksen ikäryhmä laajennetaan myös yli 80-vuotiaisiin, ja tutkitaan CERADin ohella MOCA-testisarjan toimivuutta iäkkäimmällä ryhmällä. Tutkimustuloksia odotettavissa noin vuosina 2027–2028. Siihen saakka yli 80-vuotiaiden CERAD-suositukset pohjautuvat edellä mainittuun vuoden 2023 Lääkärilehden artikkeliin
